Perhe Roms

(1.3.2010)

Keitä me olemme:      

Mindy asustaa omakotitalossa Espoon Ymmerstassa kirjanpitäjä emäntänsä Jaanan ja
kaukolämpöasentaja isäntänsä Peterin sekä kahden teininuoren Danielan (16v.) ja Mikaelin (14v.) toistaiseksi ainoana nelijalkaisena perheenjäsenenä.      

”Vaaleanpunainen” W-pentu 3 viikkosena

Tämä nimensä mukainen erittäin avoin, kiltti, tottelevainen ja hyväntahtoinen
”laajamielisen” sydämen omaava musta sievä pikkuneiti on anastanut oman paikkansa
kaikkien meidän sydämissä jo heti 3 viikkoisena, kun ensi kertaa pääsimme tapaamaan emokoira Daran (Black Master’s Quickly Kiss) pienokaisia Espoon Kauklahteen.      

Harrastukset:
Mindyn kanssa on harrastettu monenlaista, vaikka alun perin koiran päätehtävänä oli olla kokoperheen lemmikki, sylikaveri, meidän kaksijalkaisten ulkoiluttaja sekä jonkinmoinen talonvahti sekä turvallisuuden tunteen tuoja.      

Näyttelyt:
Mukaan näytelmäkehiin meidät innosti kasvattajamme Ritva Salmi olemalla mukana jokaisessa Etelä-Suomen pentunäyttelyssä. Noista pentuaikojen kehistä siunaantui sen verran meriittiä (mm. VSP-pentu /Espoo 4.10.06) kunniamainintoineen, että kehänkiertointo jäi päälle.
Kivaahan siellä oli kun tapasimme samalla muut Black Master’s W-pennut ja emokoiran omistajineen. Samalla pennut sosiaalistuivat ja oppivat käytöstapoja tavatessaan muita koiruuksia ja ihmisiä uusissa maisemissa.    

Mindy kasvattajan luona 5 vk:na

Suomen näyttely areenojen lisäksi Mindyn kanssa on kierretty Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Toissakesänä kaverit saivat ylipuhuttua meidät ihan Valko-Venäjälle saakka.      

Viron Pärnuun 28.6.07 lähdettiin ensin koko perheen voimin ihan vaan kesälomareissulle ja siinä samalla poikettiin KV:ssä. Yllätykseksi     

Mindystä tuli Eestin Junnu ROP sekä ROP ja päästiin ensi kertaa
”isoihin” kehiin pyörähtämään. Sertiä sieltä maasta onkin sitten metsästetty jo useampaan kertaa mutta aina joku on sen napannut nenän edestä ja meille jäänyt nuo vara-Cacibit.      

Minskin bussimatka 17-20.7.08 oli hieno ja jonkun verran jännittävä kokemus sinänsä
ja sieltä toimme tuliaisina Mindylle BY:n muotovalion tittelin kera 2 x Cacib:n.
Myöhemmin syksyllä -08 tehtiin vielä bussimatkat Latviaan ja Liettuaan josta molemmista SERT:t ja Mindy valioitui Latviaan, Liettuaan tää pimu valioituu heti kun FIN MVA:n vaadittavat PK- käyttötulokset saadaan haalittua, sillä Suomen kehistä meillä onkin kaikki valion arvoon vaadittavat SERT.t kasassa ja 2 x Cacibitkin napattiin viime kesänä Hgin Aptuksesta 23.5.09 ja Porin 1.8.09 KV.stä.
Lähes aina on näyttelyarvosteluissa kehuttu Mindyn erinomaista avointa luonnetta.      

PK-Jälki:
Jo pentuna Mindyssä ilmeni taipumusta jäljen ajoon, kun lapset mökillä tai kotipihalla menivät piiloon ja huusivat muutaman kk:n ikäistä Mindyä etsimään. Neiti ei rynnännytkään äänen suuntaan vaan nenä maata viistäen pyöri metsikössä lasten jalan jälkiä seuraten ja kun viimein löysi piilossa olijat, riemu oli rajaton !
Jäljen poljentaan meidät innosti ja opasti enoni Martti Tikka, monissa PK-kisoissa vaikuttanut tuomari. Jonkunlainen sukuvika tämä koiraharrastus ”hulluus” tuntuu olevan, totesi enon vaimokin viimekesänä serkun pojan rippijuhlissa. Makkararuudusta tuossa lähipellolla kaikki alkoi, vähitellen janalta metsään ja lopulta kepitkin otettiin mukaan.      

 BH-koe saatiin läpäistyä syksyllä-08 ja ahne kun olin niin pitihän sinne kisametsäänkin viime syksynä päästä. Ehkä kuitenkin vielä liian aikaisin , vaikka itse jäljen koiruus handlasikin, ”koiralla on nenä päässä” kuten Katja Taponen puolisoineen usein meille Citybelgien jälkitreeneissä viime kesänä mainitsikin, silti keppi-ilmaisussa oli vielä toivomisen varaa.
Sitä pitäisi vielä treenata ahkerasti ennen seuraavaa kisakoitosta.
Esineruudusta Mindy innostuu jo ihan tosissaan. Hanskaa, lompakkoa, huivia, lapsen kenkää, lelua ja taskulamppua nousee jo pika pikaa ruudusta.
Janalta saatiin jo viimeisissä Kirkkiksen kisoissa täyden 40 pist. Edellisen janan Lohjalla koiruus meni tuomarinkin mukaan kuin juna, mutta ohjaaja mokasi lähtemällä perään ennen kuin tuo minini 10 m liinanmitta oli täysi. Siitähän rokotettiin -4 pistettä…ja kepeistä nousi vain kaksi ensimäinen ja viimeinen : /
PK-tottista olemme trenaanneet ahkerasti kasvattaja Ritvan opastuksella, Vantaan
Koivukylässä. Suuri kiitos saamastamme opista mm. BH-kokeen läpiviemiseen kuuluu hänelle.
Myös jälkeä ja esineruutua olemme monesti päässeet Ritvan porukoiden kanssa treenaamaan Vantaan metsiin.      

TOKO:
Alun perin Daniela innostui Mindyn kanssa agilitystä ja hakeuduimme alkeiskoulutukseen Etelä-Rannikon tassutiimiin, joka tuolloin oli vielä suhteellisen uusi seura. Seura järjesti epäviralliset tokokisat ja silloinen ohjaajamme Hannele sanoi tokokisoja edeltävänä agitreenipäivänä että tervetuloa vaan mukaan kokeeseen. Olin toki treenannut Mindyn kanssa jo PK-tottis liikkeitä, mutta TOKOn ALOkas luokan liikkeistä ei juuri ollut havaintoa. mm. liikkeestä seisomaan jättöliikettä ei Mindyn kanssa oltu treenattu lainkaan. Töissä Marian kanssa käytiin liikesarjat läpi ja kisapäivän aamulenkillä otin Mindyn kanssa muutamaan kertaan seisomisen.
Seiso –käskynä oli tuttu jo näyttelykehistä, muttei tuo liikkeestä seisomaan jääminen.      

 Illalla ilmeistyin erittäin hermostuneena Masalan kuplalle ko.koetta suorittamaan, en ollut vuorossa ihan ekana, joten muutamaan kertaan ehdin vielä nuo liikkeet kertaamaan, ja seiso-käskykin jäi jo Mindylle päähän. Tokon estehypyn istumista emme olleet erikseen treenanneet ja olin melko varma että neiti hyppää esteen edestakas… vaan toisin kävi, vaikka ohjaajalla  olikin hermot lähes riekaleina onnistuimme saamaan kaikkiaan 171,5 pistettä ja 3. sijan näistä Ertin epävirallisista kisoista. Tästä lähtikin kisainnostukseni ja piankos me ilmoittauduimme Mindyn kanssa jo ihan virallisiin kisoihin ja kolme ykköstulosta heltisi kesän aikana suht helposti ja elokuussa -08 saimme ALOn koulutustunnuksen TK1:n AVO n liikkeisiin onkin sitten mennyt jo tovi ja sieltä ei ihan vielä tuota kaivattua I-tulosta ole lohjennut…mutta täytyyhän sitä jotain tavoiteltavaankin olla…pääsyy näihin meidän kisakämmeihin löytyy hinnan toisesta päästä eli ohjaajan turha kisahermoilu johtaa moniin pikkuvirheisiin ja samalla pikkuneidiltä katoaa kontakti. Avon liikkeet me kyllä jo periaatteessa
osataan nimimerkillä: ”kyllä se kotona tämän jo osasi”. 

Lohja RN 3.6.07 PN2, Sert

Helsinki RN 12.8.07 ER1,PN1,Sert, ROP

Agility:
Tyttäreni Daniela innostui Hölsön Jukan puheista sen verran että hakeuduimme alkeiskoulutukseen Erttiin Mindyn ollessa reilun vuoden vanha. Muutaman epävirallisen kisan jälkeen Daniela aloitti viralliset kisat Purinalla 2.2.2008. pientä hapuilua ja kisajännitystä oli ilmassa alkuun mutta pari nollaa sieltä ekan vuoden aikana saatiin. Hyviä vinkkejä saatiin myös  Mindyn siskon Wickyn (Black Master’s Wicked Beauty) ohjaajalta Christalta kun tytöt treenasivat Kivistössä. Kouluttajien Ilen ja Terhin vaihdettua seuraa, pari hakeutui Citybelgeihin keväällä-09 Mindyllä ja Daniella oli juuri saavutettu kolmas ykkösen nousunolla sertteineen plakkarissa ja kesä kului ahkerasti treenaten Pian ja Liisan avustuksella.      

Daniela & Mindy MAX2 kisat 5.4.2009 Messukeskuksessa    

Syksyllä -09 oli jo kasassa kaikki kolme II-luokan voittonollaa ja tytöt nousivat MAX3:n startaten Citybelgien omissa kisoissa. Hienosti lähti käyntiin kolmosen kisat sillä tammikuun 2010 lopulla pari sai kasaan vuoden 2010 SM-kisoihin tarvittavat 7 nollatulosta, tuplatkin tuplina.   

Vantaalle olisi vielä tarkoitus tulevana kesänä päästä kokemaan ensimmäisten arvokisojen tunnelmaa.   

Kiitokset ohjaaja Timo Rannikolle sekä Nina Mannerille hyvistä ohjausvinkeistä sekä ”juoksukoulusta”
     

Kyllä tähän perheeseen jo toista mustaa kaveria on kauan kaivattu, kun meitä on täällä kaksi koiraharrastukseen tosissaan repsahtanutta innokasta harrastajaa.
Toivottavasti toiveemme käy toteen ja huhtikuun lopulla perhe lisääntyy tuolla kaivatulla
uudella nelijalkaisella mustalla belgitytöllä !